Viiniköynnös
Viiniköynnös on yksi maailman vanhimmista ja mielenkiintoisimmista viljelykasveista. Viiniköynnöksiä (Vitis) on monia eri lajeja, joista tunnetuin on eurooppalainen viiniköynnös Vinis Vitifera.
Nykyään viinirypäleitä viljellään koko maailmassa noin kahdeksalla miljoonalla hehtaarilla. Kaikki lajikkeet ovat joko luonnon omia risteymiä tai ihmisen tekemiä harkittuja risteytyksiä. Esimerkiksi monen tuntema Cabernet Sauvignon on Sauvignon Blancin ja Cabernet Francin risteymä. Hybridillä taas tarkoitetaan kahden eri lajin esim. Vitis viniferan ja Vitis lambruscan risteytystä.
Viiniköynnös viihtyy sellaisessakin maassa, jossa muut kasvit eivät voi kasvaa. Pääasia on, että maaperä läpäisee hyvin vettä, eikä vesi jää köynnöksen juurelle. Köyhässä maassa köynnökset kasvattavat juurensa syvälle ja laajalle alueelle, jotta se löytää tarvitsemansa kosteuden ja ravinteet. Juuret yltävät pintamaan alle, jossa on paljon mineraaleja, kuten kuparia, rautaa ja magnesiumia. Kalkkikivinen maa on erityisen hyvää monille valkoviinilajikkeille, kun taas esimerkiksi graniittia sisältävät maalajit sopivat paremmin punaviinien tuotantoon.
Viiniköynnös kasvaa monenlaisessa ilmastossa, joskin esim. Pohjois-Euroopassa voi toisinaan olla niin viileää ja kosteaa, että rypäleitä on vaikea saada kypsymään tarpeeksi, ja taas esimerkiksi Pohjois-Afrikan maissa saattaa olla liian kuivaa ja kuumaa, jolloin rypäleet kypsyvät liikaa ja niihin ei jää riittävästi happoisuutta. Ihanteellista köynnökselle olisi, että talvi olisi kylmä. Kylmä tuhoaa tauteja ja takaa tarvittavan lepokauden sekä talven sateet tai lumi täydentää maaperän vesivarastoja. Kevät saisi olla lämmin ja hieman kostea, että kasvu lähtisi hyvin käyntiin, kesän kukinnan aikaan taas tarvittaisiin lämmin jakso, jonka jälkeen kehittyvät rypäleet kaipaavat sekä kuumaa aurinkoa että hiukan sadetta. Syksyn pitäisi olla pitkä ja kuiva, jotta rypäleet kypsyisivät hyvin.
Talven viileydessä köynnös lepää, sen oksia karsitaan ja sidotaan sekä maata lannoitetaan. Kevään lämpö saa kasvin taas aloittamaan kasvunsa ja uusia köynnöksiä istutetaan. Köynnöksiä myös ruiskutetaan tuholaisia ja tauteja vastaan lähes koko kesän ajan. Kesällä köynnös kukkii, kukat hedelmöittyvät ja rypäleet alkavat kasvaa. Kesän kuluessa kasvista leikataan turhia versoja pois, jolloin hedelmiä kasvaville oksille riittää varmasti ravintoa. Syksyllä rypäleet kypsyvät nopeasti, noin 100 päivää viiniköynnöksen kukinnan jälkeen korjataan sato.
