Viinirypäleet

Viiniä valmistetaan kymmenistä rypälelajikkeista ja niiden sekoituksista.Viinin makuun vaikuttavat mm. rypäleiden kasvuilmasto, maaperä, viininvalmistuksen salat ja säilytysolosuhteet. 

Rypälemehu saadaan rypäleen sisuksesta, hedelmälihasta. Se sisältää vettä, sokereita, mineraaleja ja vitamiineja sekä happoja, jotka tuovat viiniin säilyvyyttä ja ryhtiä.

Rypäleen kuori sisältää väriaineita, flavonoideja, tanniineja sekä hiivoja, jotka saavat rypälemehun käymään. Punaviinit tehdään usein paksukuorisista rypäleistä. Valkoviinit hyötyvät usein ohutkuorisista rypäleistä, mutta niitä voidaan tehdä myös tummista rypäleistä, jos kuoret erotetaan hedelmälihasta heti rypäleiden puristamisen jälkeen. Rypäleen siemenissä on runsaasti tanniineja ja öljyjä. Siemeniä ei murskata, ettei viiniin tule kitkeryyttä. Tutustu eri rypäleisiin ja lue millaisia ominaisuuksia sinun suosikkirypäleelläsi on.

Valkoisia lajikkeita:

SAUVIGNON BLANC
Rypälelajike on tullut kuuluisaksi Loiren valkoviineistä, mutta se nosti myös Uuden-Seelannin viinimaailman tietoisuuteen. Tuoksusta löytyy mustaherukkaa, savua ja ruohoa. Viinit ovat kypsän hedelmäisiä, vaaleita, melko kevyitä ja hapokkaita.

Viinimaa.fi suosittelee:

CHARDONNAY
Chardonnay on maailman muodikkain valkoinen rypälelajike, jota viljellään lähes kaikilla viinintuotantoalueilla. Se on myös yksi samppanjan raaka-aineista. Neutraalista rypäleestä tehdään monia erityylisiä viinejä, tammitynnyreissä kypsytettyjä kermamaisia ja voisia viinejä, tai vaikkapa kevyitä ja täysin tammettomia viinejä, joiden aromeista löytyy kirpeää omenaa tai sitruunaa.

Viinimaa.fi suosittelee:

PINOT GRIS
Pinot Noirin sukulainen on Alsacen alueen lajike, joka tuottaa sekä kuivia että makeita viinejä. Parhaimmillaan se on runsas, rehevä, vähähappoinen. Italialaiset viinit ovat usein kevyempiä ja pirskahtelevia. Aromeissa on hiukan mausteita ja savuisuutta, pähkinää, hunajaa ja hedelmien kuorta.

Viinimaa.fi suosittelee:

SÉMILLON
Yhdistetään usein muihin rypäleisiin, esim. Sauvignon Blanciin. Lähes kaikissa valkoisissa bordeauxissa on jonkin verran Sémillonia. Suosittu rypäle Australian Hunter Valleyssä. Alttius jalohometartunnalle tekee Sémillonista hyvän jälkiruokaviinien rypäleen. Viinit ovat neutraaleja, pyöreitä ja vähähappoisia. Aromeissa ruohoa, sitrushedelmiä, hunajaa ja paahtoleipää.

Viinimaa.fi suosittelee:

RIESLING
Saksalaisten valkoviinien helmi. Viinit voivat olla kaikkea pitkäikäisestä, rutikuivasta viinistä täyteläisen makeaan jälkiruokaviiniin. Viinit aromikkaita ja hapokkaita. Nuoressa viinissä sitrusta, joka kehittyy ajan kanssa petroolimaiseksi.

Viinimaa.fi suosittelee:

CHENIN BLANC
Loire-laakson rypäle tuottaa kaikkea kuivista makeisiin ja kuohuviin viineihin. Nuoressa ja kuivassa viinissä on hapokkuutta ja kirpeää omenaa, joka muuttuu hunajan vivahteiksi ja mineraaliseksi kovuudeksi kitalaella. Aromeista voi löytää myös 'märkää villakinnasta'.

Viinimaa.fi suosittelee:

VIOGNIER
Viognier on hienostunut Rhône-laakson rypäle, jota viljellään myös mm. Kaliforniassa ja Australiassa. Viinit vähähappoisia, aromikkaita, runsaita ja täyteläisiä. Aromeissa päärynää, aprikoosia ja kukkia.

Viinimaa.fi suosittelee:

GEWÜRZTRAMINER 
Ranskan Alsacen tunnusrypäleestä valmistetaan sekä kuivia että makeita viinejä. Viinit ovat ylitsepursuavan runsaita, täyteläisen mausteisia, aromaattisia ja alkoholisia sekä vähähappoisia, raskaita ja öljymäisiä. Aromeissa mausteita, ruusuja ja trooppisia hedelmiä.

Viinimaa.fi suosittelee:

Punaisia lajikkeita:

CABERNET SAUVIGNON
Maailman suosituin rypäle on lähtöisin Bordeaux'n sydämestä, mutta on nykyään valloittanut koko maailman. Viinit ovat runsasvärisiä, voimakkaan täyteläisiä, tanniinisia ja parhaimmillaan pitkäikäisiä. Aromeissa runsaasti mustaherukkaa ja minttua. Tammikypsytys korostaa mineraalista kovuutta, jota voidaan kutsua myös sikarilaatikon tai lyijykynän aromeiksi.

Viinimaa.fi suosittelee:

MERLOT
Käytetty perinteisesti Bordeaux'n punaviineissä, nykyisin myös todella suosittu esim. Kaliforniassa. Monen mielestä paras Cabernet Sauvignonin kumppani sekoitteissa. Viinit ovat pehmeitä, hedelmäisiä, täyteläisiä ja niissä on pehmeät tanniinit. Aromeista voi löytää luumua, papuja, rusinoita ja suklaata.

Viinimaa.fi suosittelee:

PINOT NOIR
Ehkäpä maailman arvostetuimmat viinit tuotetaan Bourgognen viileässä ilmastossa tästä rypäleestä, joka tarjoaa kasvattajalleen runsaasti haasteita. Käytetään myös samppanjan raaka-aineena. Viinit ovat marjaisia ja aromikkaita sekä usein hapokkaita. Kypsissä viineissä perinteisesti lannan tuoksua, jota kutsutaan myös 'tallinylisiksi'.

Viinimaa.fi suosittelee:

SYRAH
Pohjoisen Rhône-jokilaakson viinien lajike, joka on levinnyt Shiraz-nimisenä Australiaan. Viinit syvänvärisiä, voimakkaita, raskaita ja tanniinipitoisia. Ne ikääntyvät hyvin. Tunnusmerkkejä paahteisuus, marjaisuus (mustaherukka ja karhunvatukka) ja mausteisuus (erityisesti pippurisuus) sekä muste.

Viinimaa.fi suosittelee:

GRENACHE
Monipuolinen sekoiterypäle, joka tuo mausteisuutta Riojan ja Châteauneuf-du-Papen kuuluisiin viineihin. Espanjassa rypälettä kutsutaan nimellä Garnacha. Viinit monen eri tyylisiä, tummista ja tanniinisista aina nuoriin, mausteisiin ja elegantteihin asti. Aromeissa punaisia marjoja, mausteita, kuten mustapippuria ja inkivääriä. Voimakkaimmillaan viineistä voi olla tervaisia, suklaisia ja lakritsaisia aromeja.

Viinimaa.fi suosittelee:

TEMPRANILLO
Päärypäle Riojassa ja monilla muilla espanjalaisilla viinialueilla. Viinit melko meheviä, mausteisia ja hedelmäisiä. Tammen tavattuaan pehmeitä, paahteisen tammisia ja vaniljaisia. Aromeissa löytyy tyypillisesti mansikkaa, vaniljaa, toffeeta ja mausteita.

Viinimaa.fi suosittelee:

SANGIOVESE
Suosittu lajike Keski-Italiassa, Chiantin tärkein punainen rypäle. Rypäleet miellyttävän happoisia ja aromikkaita. Viinit parhaimmillaan täyteläisiä, kevyen mausteisia, kiinteitä ja pitkäikäisiä. Aromeissa teetä, kirsikkaa ja mausteisuutta.

Viinimaa.fi suosittelee:

NEBBIOLO
Tuhtien italialaisten punaviinien perinteinen rypäle. Viinit voimakkaita, tiukkoja ja kovia sekä varsin pitkäikäisiä. Tanniinit ja hapotkin ovat tuhteja, mutta korkea alkoholipitoisuus pyöristää niitä. Aromeissa löytyy tyypillisesti luumua, vadelmaa, mausteita ja tervaa. Viinimaa.fi suosittelee:

MALBEC
Yleinen rypälelajike Argentiinassa ja Chilessä. Alun perin se on kotoisin Bordeaux'n alueelta, mutta nykyään sitä tapaa alueen viineistä harvakseltaan. Erityisesti Mendozan alueelta tulee mielenkiintoisia Malbeceja, jotka ovat pääosin voimakkaita ja runsaan kriikunaisia punaviinejä, joissa on vahvat mutta hallitut tanniinit ja suhteellisen paljon tammea.
Viinimaa.fi suosittelee: