Suomalaisten kuluttajien mielestä yritysten tulisi kantaa ensisijainen vastuu tuotteiden vastuullisuudesta. Tosin yritykset onnistuvat vastuullisuuden varmistamisessa kuluttajien mielestä huonosti, kertoo tuore mielipidetutkimus.
Kuluttajista 86 prosenttia pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että tuotteiden valmistajat ja valmistuttajat pitävät huolen valmistamiensa tuotteiden vastuullisuudesta. Toiseksi suureksi vastuunkantajaksi koetaan viranomaiset. Viranomaisten roolia pitää tärkeänä 80 prosenttia suomalaisista. Kaupparyhmien prosenttiosuus oli mittauksessa 75, lainsäädännön 70, sertifiointien 64 ja median 55. Vastaajista 54 prosenttia painotti myös kuluttajien omaa roolia tuotteiden vastuullisuuden varmistamisessa.
Tulokset käyvät ilmi TNS Gallupin marraskuussa 2016 toteuttamasta mielipidemittauksesta. Yli 1 000 haastatellun tutkimusaineisto edustaa Suomen 15-79-vuotiasta väestöä.
- Tutkimustuloksen viesti on selkeä. Suomalaiset peräänkuuluttavat yrityksiltä ja viranomaisilta vastuunkantoa ja toimia markkinoilla olevien tuotteiden eettisyyden varmistamiseksi. Odotukset ja todellisuus eivät kohtaa suomalaisten mielissä, sanoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.
Sivosen mukaan tuotteita valmistavien ja valmistuttavien yritysten, vähittäiskaupan ja viranomaisten tulisi lunastavaa kuluttajien odotukset konkreettisilla toimenpiteillä.
- Esimerkiksi elintarvikkeiden matka alkutuotannosta kaupan hyllylle on monivaiheinen. Merkittävä osa tuotteista ja raaka-aineista tuotetaan maissa, joissa ihmisoikeusrikkomusten riski on suuri. Kun suomalaiset yritykset vaativat ketjun alkupäältä vastuullisuutta, niiden on käytävä kauppaa vastuullisuuden mahdollistavin ehdoin. Esimerkiksi tuotteesta tai raaka-aineesta maksettava hinta ei aina mahdollista ihmisoikeuksien toteutumista toimitusketjun kaikissa vaiheissa, Sivonen sanoo.
- Yritysten tulee myös viestiä kuluttajille tuotteiden alkuperästä ja todentaa valmistusolosuhteiden vastuullisuuden varmistaminen uskottavasti. Mielipidemittauksen mukaan 71 prosenttia kuluttajista painottaa eettisten sertifiointien keskeistä roolia ostoksilla, Sivonen muistuttaa.
Tutkimus vahvistaa Reilu kauppa ry:n näkemystä siitä, että pelkkään eettisten tuotteiden kysyntään vetoaminen ei tee kaupankännistä vastuullista. Kuluttajat eivät voi ostaa eettisesti tuotettuja tuotteita, jos niitä ei ole tarjolla tai niiden löytäminen on vaikeaa.
Altian mukaan tiedon lisääminen on avainasemassa. - Tekemiemme kuluttajakyselyiden ja tutkimusten mukaan pelkkä Reilun kaupan leima ei enää riitä valinnan perusteeksi, vaan kuluttajat haluavat ymmärtää mitä se tarkoittaa käytännössä tuotteissa tai tuotantoketjussa,' Altian tutkimuspäällikkö Milla Sorsakivi kertoo.
Tiesitkö, että Suomessa myytävien viinien ja muiden alkoholijuomien tuotannon eettisyyttä arvioidaan jatkuvasti? Ihmisoikeuksien toteutumista toimitusketjussa seurataan varhaisimmillaan siinä vaiheessa, kun viinirypäleet ovat vasta kypsymässä.
Lue lisää »
Viinin matka viinitiloilta Suomeen on monivaiheinen. Arvoviinit pullotetaan useimmiten jo alkuperämaassa, mutta huomattava osa nautittavista pullo- ja hanaviineistä pakataan vasta Suomessa. Mitä vaiheita matkan varrelle mahtuu?
Lue lisää »
CHILL OUT® -viiniperheen Fair Trade -sertifioitu punaviini tulee Argentiinasta. Litran rPET-muovipulloon pakatun viinin takana on Bodega Montlaiz -luomuviinintuottaja.
Lue lisää »